Terveyskyselyn tulokset 2018

Vastauksia terveyskyselyyn saatiin 53 koirasta, joista uroksia oli 23 ja narttuja oli 30. Vastaukset koskivat suomessa asuvia maltankoiria, mutta kyselyssä ei selvitetty, onko koira tuonti vai kotimaisen kasvattajalta, koska rodun populaatio Suomessa on pieni ja useiden kotimaisten pentujen taustalla on myös tuonti koiria. Kyselyn tarkoituksena on selvittää Suomessa olevien maltankoirien terveydentila ja mitä mahdollisia sairauksia rodussa esiintyy. Edellinen terveyskysely on tehty 2015 ja se tulokset ovat nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla.

Kyselyssä mukana olleiden koirien ikä oli 1-14 vuoden välillä ja vastaajien iän keskiarvo oli 4,5 vuotta. 8% kyselyyn vastanneista koirista oli dna testattu koiragenetiikassa.

 

Tuki- ja liikuntaelimet: 64% kyselyyn vastanneista koirista oli käynyt polvitarkastuksessa. Polvitutkimusten tulokset näistä olivat 0: 74%,1: 21%, 2 ja 3 tuloksia 3%. Tulos on saman suuntainen, kun mitä koiranet jalostusjärjestelmän terveystuloksista voidaan nähdä. Leikkaukseen on johtanut polven ristisidevamma. Normaalista poikkeavaa askellusta esiintyi 11%lla, ontumista tai takajalan hyppyyttämistä. Takajalkaa hypyttävistä koirista ne, jotka oli polvitarkastettu, tulos oli 0 tai 1. Eriasteisia etujalkojen ongelmia esiintyi 8%lla, kuten ulospäin kiertyvät käpälät tai löysyyttä ranteissa.

6% kyselyyn vastanneista koirista on tutkittu selän ja/tai lonkkien osalta, vanhuuden tai liukastumisen vuoksi. Hoito kipulääkkeillä.

 

Hampaat: Kyselyyn vastanneista 87%lla oli normaali leikkaava saksipurenta, tasapurenta 4%lla ja alapurenta 6%lla (3% ei ollut vastannut kysymykseen). 77% ilmoitti koiralla olevan kaikki 42hammasta. 15% ilmoitti, että hampaita puuttui. Tämä kohta kyselyssä aiheutti epäselvyyttä, koska koiralla saattoi olla aikaisemmin kaikki hampaat, joita on myöhemmin jouduttu poistamaan tai hammas on irronnut tai sitten hampaita on puuttunut synnynnäisesti. Yksittäinen tapaus, jossa tuli esille hampaan asento virhe, mutta hammasta ei tämän vuoksi ollut tarvinnut poistaa tai katkaista. Hampaita on jouduttu poistamaan 54%lta kyselyyn vastanneista koirista. Näistä vajaa puolet on ollut pentuhampaan poistoja, neljännes poistetusta hampaista johtunut hampaiden heilumisesta, ientulehduksen, hammaskiven tai parodondittin vuoksi. Muutamalla koiralla hammas on irronnut tai katkennut muusta syystä.

 

Hammaskiveä esiintyi 70% maltankoirista. Hammaskivi oli havaittu keskimäärin alle 2 vuotiailla koirilla. Myös alle vuoden ikäisillä koirilla ja joillain vasta vanhemmalla iällä. Osa käy vuosittain hammaskiven poistossa eläinlääkärissä. 8%lla koirista oli ollut eri asteisia ientulehduksia.

 

Silmät: 15% kyselyssä mukana olleista koirista oli käynyt silmätarkastuksissa. Esille tuli yksittäinen tapaus, jossa maltankoiralla oli todettu katarakta eli harmaa kaihi toisessa silmässä 6-vuotiaalla koiralla ja vanhuuden harmaakaihi 9-vuotiaalla koiralla. KoiraNet jalostustietojärjestelmän tietojen mukaan, silmätarkastuksia tehdään rodussa alle 9 % koirista (5 vuoden keskiarvo). Silmätarkastuksissa maltankoirilla todettu muutama tapaus, jossa todettu Distichiasis, eli ylimääräisiä ripsiä luomirauhasessa ja yksittäinen tapaus, jossa todettu RD multifokaali, eli lievä verkkokalvon kehityshäiriö.

 

22% ilmoitti koiralla esiintyvän runsasta silmien vuotamista. 10%lla silmät olivat vuotaneet koiran pentuaikana tai esiintyi lievää tai ajoittaista silmien vuotaista. Oli myös havaittu ruuan vaikuttavan silmien vuotamiseen.

 

Tulehdussairaudet: 15%lla koirista oli ollut korvatulehdus, 6%lla virtsatietulehdus, 4%lla anaalirauhastulehdus, 8% lla suolistotulehdus (kaikki narttuja), 4%lla oli esiintynyt hiivatulehduksia.

 

Sydän: Virallisessa sydäntutkimuksessa oli käynyt 9% koirista, joista yhdellä oli todettu sivuääni sydämessä ja yhdellä läppävika 4vuoden ikäisenä, mikä vaatii jatkuvaa lääkitystä. Rodussa myös tiedetään esiintyvän sydänvikoja ikääntyvillä koirilla, mutta tässä kyselyssä tapauksia ei tullut esille.

 

Iho-oireita esiintyi 7% maltankoirista, kutinaa kehossa ja jalkojen nuolemista. Esille tuli yksittäinen tapaus, jossa koiralla oli diagnosoitu Cushingin-tauti. Vaikeimmissa tapauksissa hoitona kutinaan annettu Cytopointpistos. Muutamilla koirilla on havaittu luomia tai syyliä. Kyselyssä esille tuli yksittäisiä tapauksia, jossa koiralla oli nisäkasvaimia ja arpityrä.

 

Yleisin synnynnäisistä vioista maltankoirilla on napatyrä, jota esiintyi 9%lla kyselyyn vastanneista koirissa. Vain muutamassa tapauksessa napatyrä on korjattu leikkaamalla. yksittäisinä tapauksina häntämutka, epämuodostuma jaloissa. Kyselyn ulkopuolelta yhdistykseen on raportoitu yksittäinen tapaus Suomessa, jossa maltankoiralla diagnosoitu Leggperthes.

 

Leikkaukseen johtaneena sairautena esille tuli yksittäisenä tapauksena virtsakivet. Leikkauksessa on myös poistettu vierasesine vatsalaukusta. Eläinlääkäri hoitoa on tarvittu yksittäisissä tapauksissa kennelyskään, pari tapausta, jossa maltankoiralla esiintyi trakean kollapsi eli henkitorven kasaan painuminen, koiran kiihtyessä. Ruuansulatuskanavan ongelmia, kuten närästystä esiintyi muutamalla koiralla. Seurantaa eläinlääkärillä vaativat kohonneet maksa-arvot ja Cushingin tauti. 8% oli tullut esille yliherkkyyttä lääkeaineelle. Oireita koiralle oli ilmaantunut matokuurista, rokotuksesta ja punkkikarkotteesta.

 

Ruokinta: 80% kyselyssä mukana olleista koirista sai ruuan 2 kertaa päivässä, 10% kerran päivässä ja10%lla oli useita aterioita tai jatkuvasti ruokaa tarjolla. Herkkua sai 80% koirista, osa päivittäin, osa vain koulutuksen tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Ruuaksi tarjottiin 90%lle kuivamuonaa, 20%lle lisäksi purkkiruokaa, runsas 50% sai raakaruokaa (muun ruuan lisänä tai pelkästään), 15% sai kotiruokaa ja 20% ihmisten ruuan tähteitä. Muutamalla esiintyi tyhjän mahan yökköjä, jolloin oli tarpeen antaa välipaloja. Välipaloina tai herkkuina tarjottiin myös terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia, myös dieetti ruokavalioon oli tarvetta ylipainon vuoksi.

 

57%lla ruokahalu oli hyvä, 13% ahmi ruokaa, 23% koirista oli valikoivia ruoan suhteen ja 7% nirsoja. 81% koirista oli vastaajan mukaan hyvässä kunnossa, 19% lihavia, laihoja koiria ei kyselyssä esille tullut. Matokuuri koirille annettiin useimmiten 2kertaa vuodessa 74%, tätä useammin matokuuri annettiin tiineyden, pentujen tai matkustelun vuoksi 8%lle, kerran vuodessa 12% ja näytteen mukaan 5%.

 

Luonne: alla olevassa taulukossa on esitetty, millaisia luonteenpiirteitä ja kuinka paljon, kyselyssä mukana olleilla maltankoirilla esiintyy. Arvoit perustuvat kyselyn vastaajan subjektiiviseen arvioon koirasta. Koirilla ei kyselyn mukaan esiintynyt lainkaan agressiivisuutta, hermostuneisuutta tai apaattisuutta.

luonne 2018

Yhtään koiraa ei ole käynyt luonnetestissä tai MH-luonnekuvauksessa. Kyselyn vastaajien arvin mukaan häiriökäyttäytymistä esiintyi 17%lla uroksia. Häiriökäyttäytymiseksi oli kuvattu; rähjääminen hihnassa, eroahdistus, voimakas läähättäminen autossa ja hermostunut käytös autossa sekä varautuneisuus vieraita miehiä kohtaan.

 

Kyselyssä selvitettiin myös hormonien vaikutusta koiran käyttäytymiseen. 38% ilmoitti, että ruokahalu huononee ja 2% ruokahalu lisääntyy, Levottomuus lisääntyy 13%lla, 2% käyttäytyy äänekkäästi, 26% merkkailee niin nartut kuin urokset, 23% astuu toisia koiria, leluja tai ihmistä. Muita huomioita käyttäytymisen muutoksesta hormonien vaikutuksesta oli havaittu seuraavia; käyttäytyy rauhallisemmin, omii leluja, ärhentelee muille koirille.

 

Sukupuolikäyttäytyminen ja lisääntyminen: 20%lla nartuista esiintyi valeraskauksia, 13%lla veretöntä kiimaa ja parilla nartulla juoksuajan pitkittymistä. Kyselyssä ei tullut esille yhtään tapausta, jossa koiralla esiintyisi tiineyden keskeytymisiä, puutteellista sukupuoliviettiä tai hedelmöttömyyttä. Koirille ei ole annettu hormonihoitoa.

 

Uroksista kastroituja oli 17%. Syinä kastraatioon oli toistuvat virtsatievaivat, koiraa ei ollut tarkoitus käyttää jalostukseen ja ongelma toisien urosten kanssa. Vastaajien mukaan koiran kastrointi, ei vaikuttanut sen käyttäytymiseen millään tavalla. 70% uroksista oli vastannut kohtaan normaalit kivekset eläinlääkärin ja/tai ulkomuototuomarin tarkastamat ja yksittäinen tapaus, jossa koiralla kerrottiin olevan synnynnäinen kiveskudoksen surkastuma.

 

Nartuista 17% oli steriloitu. Sterilointi oli tehty muutamassa tapauksessa sairauksien ennaltaehkäisynä, yksittäisiä tapauksia, jossa sterilointi tehty; sektion yhteydessä, kun koira poistettu jalostuskäytöstä, helpottamaan arkea, kun perheessä on muita koiria tai koska hormonimuutokset aiheuttivat koiralle käyttäytymisen muutoksia. Yhdessä tapauksessa uskottiin nartun käyttäytymisen muuttuneen rauhallisemmaksi steriloinnin jälkeen.

Ensimmäinen juoksu aika on nartuilla alkanut keskimäärin 9kuukauden ikäisinä. Alkamisajankohta vaihteli 6-12kk välillä. Juoksut esiintyivät keskimäärin kaksi kertaa vuodessa 7 kuukauden välein, vaihtelua esiintyi 6-8kk.

 

Jalostukseen kyselyyn vastanneista uroksista oli käytetty 30% ja nartuista 47%. Astutukset oli tapahtunut normaalisti, yhtään keinosiemennystä ei kyselyssä tullut esille. Muutamassa tapauksessa narttu oli jäänyt tyhjäksi astutuksesta ja yksittäinen tapaus, jossa pennut olivat kuolleet kohtuun. Kantoajan pituus oli keskimäärin 61 vuorokautta, vaihtelua esiintyi 57-65 vuorokauden välillä.

 

Synnytyksistä 60% tapahtui normaalisti ja 40% sektiolla. Syitä sektiolle olivat liian iso pentu tai suuri pentue, polttoja ei tullut tai pentu oli jäänyt kiinni synnytyskanavaan. 50%ssa synnytyksiä esiintyi joitain ongelmia; pentuja syntyi perätilassa, polttoheikkous, irronnut napanuora tai istukka, hapenpuute sekä kookas pentu. 42%ssa pentuja oli ruokittu korvikkeella ensimmäisien vuorokausien aikana. Syitä lisäruokinnalle oli; sektion tai ongelmallisen synnytyksen jälkeen, pieni kokoinen pentu, emon hylkäämä pentu. Maltankoiran emän vaistoa arviotiin kyselyssä asteikolla 1(ei juuri emonvaistoa) – 5 (voimakas emonvaisto), josta vastaisten keskiarvoksi saatiin 4,87.

 

Lisäksi saimme palautetta kyselyn toteuttamistavasta: Lomake ei avautunut, eikä sitä voinut täyttää mobiililaitteella, kysely oli liian pitkä eikä sitä jaksanut täyttää useammasta koirasta. Suuri kiitos kuitenkin kaikille kyselyyn vastanneille. Saimme kerättyä todella arvokasta tietoa rodun terveydestä.

Mainokset