Terveyskyselyn tulokset 2015

Maltankoirien terveyskysely tehtiin kesä-syksyllä 2015. Terveyskyselystä ilmoitettiin yhdistyksen lehdessä, kotisivuilla ja epävirallisesti facebookissa Suomen maltaporukan ryhmässä. Kyselylomake oli ladattavissa ja tulostettavissa yhdistyksen kotisivulta ja sen pystyi palauttamaan sähköisesti tai postitse. Lisäksi kyselylomakkeita jaettiin kesäpäivillä ja koiranäyttelyissä. Vastausaika oli vuoden 2015 loppuun asti.

Vastauksia kyselyyn saatiin 23 koirasta, vastauksia saatiin enemmän narttukoirista 2/3 kuin uroksista 1/3 osa vastauksista. Vastausaktiivisuus on ollut selkeästi alhaisempi kuin edellisessä terveyskyselyssä, mikä tehtiin vuonna 2012. Tämä on valitettavaa tulosten analysoinnin kannalta. Otos ei ole riittävän laaja, jotta tuloksista voitaisiin tehdä luotettavia johopäätöksiä yleiseti rodun terveydentilasta. Osa palautetuista kyselylomakkeista oli puutteellisesti täytetty.

Kyselyssä mukana olleiden koirien ikä hajaantui alle vuoden ikäisistä kahdeksaan vuoteen. Tulosissa mukana olevien koirien iän keskiarvo oli n.3,5 vuotta, mikä on alempi kuin edellisessä kyselysä. Tiedonkeruun kannalta olisi toivonut enemmän vastauksia vanhemmista koirista, jolloin koiran terveydentilasta olisi enemmän tietoa useamman vuoden ajalta.

Kyselyssä mukana olleiden koirien paino vaihteli 2,2 kilon ja 5,6 kg:n välillä. Narttujen painon keskiarvo oli 3,7kg ja urosten 4,7kg. Säkäkorkeusmitossa ei ole virallisia mittaustuloksia, joten mittaustarkkuus saattaa vaihdella mittaustavasta riippuen. Kaikista vastanneista ei ollut mittaustuloksia. Urosten säkäkorkeuden keskiarvo oli 24,3 cm (tulokset olivat välillä 21 – 28cm) ja narttujen 21,3cm (tulokset olivat välillä 19 – 24 cm).

Leikkaava saksipurenta oli n. 82%:lla kyselyn koirista, 9 %:lla oli tasapurenta ja 4.5%:lla ala- tai yläpurenta. Jonkin verran esiintyy hammaspuutoksia joko etuhampaissa tai välihampaissa. Myös hampaiden virheasentoja esiintyi muutamissa tapauksissa. Hammaskiveä esiintyi 60%:lla koirista. Pentuhampaita on jouduttu poistamaan 20%:lla vastanneiden koirista.

48% kyselyssä mukana olleista koirista oli käynyt polvitarkastuksessa, joista suurin osa mainitsi tarkastuksen tuloksen olevan ”normaali” tai 0/0 tulos tai 0/1 tulos. Lisäksi yksittäinen tapaus, jolla oli todettu polvilumpion sijoiltaanmeno (edustaa tässä otoksessa 4,3%). Suuri osa polvitarkastuksista on tehty alle 3 vuotiaille koirille, jolloin tutkimus tulos on voimassa 1vuotta ja se tulisi uusia koiran täytettyä kolme vuotta. Vastanneiden koirille ei ollut tehty kyynärpäiden tarkastuksia. Kahdelle koiralle oli tehty lonkkakuvaus, jonka tulos normaali.

Silmätarkastuksissa oli käynyt 30% koirista ja heillä ei ollut todettu perinnöllisiä silmäsairauksia. 30%:lla kyselyssä mukana olleista koirista esiintyi silmien vuotamista, joko ajoittain tai jatkuvasti. Usein silmien vuotamisen seurauksena koirien karvat silmien alta värjääntyvät.

Yksittäisiä sydämmen terveystutkimuksia tehty, jossa koira todettu terveeksi. Epävirallisessa sydämmenkuuntelu tutkimuksessa havaittu lievä sivuääni sydämmessä.

Synnynnäisistä vioista yleisin on napatyrä, mitä esiintyi 17%:lla. Joissain tapauksissa napatyrä on vaatinut leikkaushoitoa.

Erilaisia tulehduksia esiintyi seuraavasti kyselyssä mukana olleilla koirilla: Silmätulehduksia 13%:lla, korvatulehduksia 9%:lla, ientulehdustä 4%:lla, virtsatietulehduksia 4%:lla, hiivatulehduksia 8%:lla, analirauhastulehdus 4%:lla, tassu tulehdus 4%:lla sekä akuutti suoliston tulehdus 4%:lla ja haimatulehdus 4%:lla. Lisäksi todettu yksittäinen viruksen aiheuttama syylä iholla. Muita kyselyssä esille tulleita sairauksia oli pari tapausta, jossa todettu ruuansulatuskanavan ongelmia.

Immunijärjestelmän sairausia, kuten allergioita koirilla ei todettu. Ei myöskään hermostollisia sairauksia, eikä kasvaimia.

Maltankoiran luonnetta kuvattiin seuraavasti (Kuviossa esittetty tulokset prosentteina)

luonne-2015

Kaikilla näyttelyssä käyneiden koirien arvosteluun kirjattu luonnekuvaukseksi: ”rodunomaisesi lähestyttävissä”. Maltankoiria ei ole käytetty luonnetesteissä.

Kyselyssä kysyttiin hormoonien vaikutuksesta koiraan nartun ollessa kiimassa ja uroksen havainnoidessa lähistöllä kiima-aikaisia narttuja. Osalla narttuja ja suurimmalla osalla uroksista ruokahalu huononeen ja levottouus lisääntyy. Jossain tapauksessa ruokahalu saattaa myös kasvaa ja äänekkyys lisääntyy. Niin nartut kuin urokset saattavat tällöin merkkailla sisälle ja astua leluja tai toista koiraa.

Muutama koira oli steriloitu tai kastroitu, tämän ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan koiran käyttäytymiseen

30% kyselyyn vastanneiden koirista oli käytetty jalostukseen. Käytetty astutustapa on ollut normaali astuminen, eli keinosiemennystä ei ole käytetty. Nartunkantoajan pituus on keskimäärin 60vuorokauta (välillä 58-62 vrk). Synnytykset ovat pääsääntöisesti sujuneet normaalisti, vaikka pentu oli syntynyt perätilassa, jossain tapauksessa on turvauduttu sektioon polttoheikkouden tai liian suuren pennun vuoksi. Narttujen emonvaistoa pidetään hyvänä.

Tulosten mukaan nartuilla kiima-aika alkaa keskimäärin 9kk ikäisenä (vaihtelu 6 kuukaudesta -12 kuukauteen). Kiima-aikojen väli nartuilla on 6 – 8kuukautta. Valeraskauksia on myös esiintynyt.

Uroksilla oli normaalit kivekset, eläinlääkärin tarkastamat. Yksittäinen tapaus, jossa koiralla on todettu kivesvika.

Ruokinta

Lähes puolet vastaajista ruokkivat koiransa kaksi kertaa päivässä, vajaa kolmasosa tarjosi ruokaa koiralle kerran päivässä. Loput tarjosivat koiralle kolme ateriaa päivässä tai ruokaa on jatkuvasti saatavilla. Suosituin ruoka on kuivamuona jota tarjotaan 82%:lle koirista. Joukkoon laitetan purkki, raakaruokaa ja /tai ns. kotiruokaa 30%. Alle viidennes koirista saa ruuan tähteitä ja muutamalla koiralla oli erikoisruokavalio. 70%:lla koirista oli hyvä ruokahalu ja n. 30% kuvasi koiran ruokahalun olevan valikoiva. Paastopäiviä koirille pidettiin vain harvoissa poikkeustapauksissa.

Koirat nauttuvat herkkuja 60% joskus ja 40% nautti makupaloja päivittäin. 17%:ssa makulapalat liittyvät koulutukseen.

76% koirista oli omistajansa mukaan hyvässä kunnossa, 19% lihavia ja 5% laihoja.

Loishäätö annetaan koiralle keskiarvoisesti kaksi kertaa vuodessa. Pennuille ja tiinehtville nartuille useammin.

Mainokset