Tietoa maltankoirasta

Maltankoira Suomessa

Maltankoira on nykyään levinnyt ympäri maailman ja korkea tasoista kasvatustyötä tehdään useissa maissa. Yhdysvalloissa maltankoira esitettiin näyttelyssä ensimmäisen kerran v. 1877 ja Englannissa v. 1862.  Suomeen ensimmäiset maltankoirat tulivat 1900-luvun alussa. Ensimmäinen maltankoira ”Milka” tuli Venäjältä Pietarista 1.12.1912. Vuoden 1920 kantakirjaan oli merkitty maltankoiranarttu Flora, jonka tiedetään polveutuvan Venäjän hovista.

Sittemmin kanta lisääntyi ulkomaantuonneilla Saksasta ja Ruotsista. Kasvatustyö sai vauhtia, kun Judith Klingberg hankki vuonna 1954 Ruotsista uroksen täyttämään siitoskoiravajetta. 1970-1980-luvulla Suomen maltankoirakantaa vahvistettiin ensisijaisesti Ruotsista tuoduilla koirilla. Muutama koira tuotettiin Englannista. Jalostuspohja oli kuitenkin pieni usean vuosikymmenen ajan. Kun Suomesta tuli ”rabiesmaa”, avautuivat mahdollisuudet tuoda uutta verta myös muualta Euroopasta. Niinpä 1980-luvun lopulta aina näihin päiviin saakka Suomeen on tuotu maltankoiria useista eri maista vuosittain lähes säännöllisesti.

Maltankoira tilastoissa

Maltankoiranarttu synnyttää yleensä 1-4 pentua ja pentuja syntyy vuosittain n. 50. Kennelliiton tilaston mukaan v. 2009 rekisteröitiin 61 pentua ja v. 2010 65 pentua. Vuonna 2011 marraskuun alkuun mennessä oli rekisteröity vain 30 maltankoiraa.

Maltankoirapennun kysyntä on yleensä suurempi kuin tarjonta, ja pienestä syntyvyydestä johtuen omaa pentua voi joutua odottamaan pitkään.

Luonne

Maltankoira on eloisa ja älykäs koira, joka kaipaa paljon hellyyttä ja huolenpitoa. Se ei viihdy tarhassa eikä ole sopiva rotu kasvatettavaksi suurissa kenneleissä. Tämä koira ei myöskään ole sopiva aivan pienten lasten leikkikaveriksi.

Liikuntaa maltankoira tarvitsee kuten elävä olento yleensäkin, mutta se ei ole varsinainen lenkkikoira. Se kyllä kipittää mielellään omistajansa vierellä kävelylenkillä, mutta ei pane pahakseen, vaikka sitä kannetaan välillä käsivarrellakin.

Turkki

Maltankoiran turkki on sen kaunistus, ja se näyttääkin juuri turkkinsa ansiosta muihin bichoneihin nähden täysin erilaiselta. Karvapeitteen tulee olla silkkinen, suora ja maahan saakka ulottuva.

Värin tulee olla puhtaan valkoinen. Maltankoiran turkki tulee päivittäin kammata, koska se takkuuntuu ja likaantuu helposti. Koira pestään aina tarvittaessa – jos tarve vaatii, niin vaikka viikoittain. Maltankoiralta puuttuu koirille tyypillinen aluskarva, mistä johtuen maltankoirasta ei myöskään lähde karvaa.

Terveys

Maltankoira on terve ja pitkäikäinen koira. Ei ole harvinaista, että maltalaisperheessä vietetään 15-vuotissynttäreitä. Perinnöllisiksi luokiteltavia sairauksia ei rodussa tämänhetkisen tiedon mukaan ole.

Mainokset